On aamu ja laitan huulipunaa
sillä tänään on päivä kun hän palaa
kaunis rakkaani tulee luokseni
kilometrit jää taa, mun vuokseni
ajaa hän läpi metsien
ja ankeiden betonilähiöiden
käy rakkaani tie halki Suomen.
Mä laitan päälleni hameen
rakkaani vuoksi sen puen
hän tekee minusta naisen!
Aamukahvia juodessani
hyräilen hiljaa laulujani
ripustan helmet kaulaani
ajatella: hän on minun!
Askel on kevyt korkokengissä
kopina asvalttiin kävellessä
tavaa rakkaani nimeä
Hameen helma heiluu tuulessa
ja lantioni keinuessa
piirtää ilmaan sydämen.
Nyt vihdoin iltaa saa
hän kohta oveen koputtaa
ja vie mut ehkä tanssimaan
tai ottaa syliin sohvan nurkkaan
yhtä kaikki - missä hän on
siellä mun sydän koditon
löytää vihdoin asunnon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti